No niin, ensimmäiset päivät akaasian alla vietetty taasen. Maananaina tulin tänne illan suussa ja perheen äiti oli minua vastassa kentällä auton kuljettajan kanssa. Asun siis Nairobissa Miochin perheessä, johon kuuluu suomalaisen äidin ja etelä-afrikkalaisen isän lisäksi 4 lasta, ( 9-15vuotiaita), kotiapulainen/lastenhoitaja, kokki, autonkuljettaja, vartija sekä talonmies. Lisäksi perheeseen kuuluu 3 koiraa, 2 kissaa, 2 kania ja 2 marsua, joten elämää tässä talossa piisaa 
Minun tärkein tehtäväni perheessä on ylläpitää suomenkieltä kolmelle perheen lapselle äidin ollessa melko kiireinen omissa töissään. Eli lapsille puhun koko ajan suomea. Pidän myös Suomi-tunteja lapsille, eli harjoitellaan kielioppia yms. Lapset käyvät myös kerran viikossa ihan oikean suomenkielen opettajan luona ja sitten tukena ovat nämä minun pitämät suomitunnit ja normaalin arjen puitteissa tapahtuva kielikylpy. Lapsilla on koulua ma-pe 8-16, ja nämä suomitunnit tapahtuvat siis koulun jälkeen kun on syöty välipala ja tehty läksyt. Läksyrumban koordinointi on myös vastuualuettani. Sitten kun suomitunti on pidetty, lapsilla on vähän aikaa ns. omaa aikaa ennenkuin klo 18.30 on päivällinen, johon kokoontuu koko perhe syömään yhtäaikaa. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan lapset käyvät noin klo 20.30. Viikkorytmi on siis hyvin selkeä. Minulla on tarkoituksena mennä läheiseeen orpokotiin vapaaehtoistyöhön päivisin, sillä aikaa kun lapset ovat koulussa. Kävin tänään tutustumassa Mogran-orpokotiin. Perheen äiti työskentelee kehitysyhteisyössä ja hän istuu tämän orpokodin hallituksessa, jossa päätetään orpokotiin liittyvistä asioista. Orpokodissa on reippaasti yli 100 lasta. Orpokotiin on saatu hiljattain hommattua koulubussi, joka auttaa lapsia pääsemään kouluun, johon on matkaa yhteen suuntaan 7km. Orpokoti vaikutti oikein mukavalta ja ihanalta paikalta, ja ensi viikosta alkaen aion mennä sinne töihin, aluksi varmaan 2 x viikossa. Mun pitää päivisin organisoida myös lapsille pidettävät suomi-tunnit, joten pitää priorisoida oma aikataulu. Ja nyt on mahdollisuus ottaa vuosi vähän rennommin, joten ei oteta stressiä 
Tänään orpokotiin tutustumisen jälkeen lueskelin kirjaa ihanassa auringon paisteessa ja kävin koiran kanssa lenkkeilemässä lähimaastossa. Nyt lapset tulivatkin pihaan ja nyt välipalalle ja sitten läksyjen tekoon. Palaillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti