Työt orpokodissa on taas jatkuneet vanhaan malliin, ja ihanaa on ollut taas työskennellä Mograssa. Adoptiot ovat siis saaneet alkunsa ja 3 lasta on saanut jo uuden kodin ja yksi vauva on pian saamassa uuden perheen. Adoptiot on aloitettu adoptiojärjestö Little Angelsin kanssa. Kaiken tämän adoptiohässäkän keskellä on itsellekin noussut vahvasti ajatus, että ehkä itsekin joskus voi olla kaikessa tässä mukana, adoptoimassa omaa lasta..let see, ehkä.
Kyllä ne muksut siellä on niin sydäntenmurskaajia, ihana kun sinne menee niin ne lapset huutaa jo kaukaa “Tuija”. Eräälle Grace-nimiselle lapselle ( 6v) olen opettanut leikin ” Harakka huttua keittää”, ja hän tulee aina käsi ojossa minun luokse ja haluaa leikkiä sitä. Hän jopa osaa sen suomeksi!! Ihana. Voi, hän on yksi maailman ihanimmista lapsista, niin toivon, että hän löytäisi ihanan perheen. Niin kuin kaikki niistä lapsista tietysti.
Kovasti odotellaan Rotareiden vastausta yhteistyökuvioihin projektin kanssa, toivottavasti pian kuuluisi jotain. Haluaisin oikeasti kovasti saada homman pyörimään vielä täällä ollessani. Laskeskelin tässä, että enää kolme kokonaista kuukautta täällä, joulukuun puolessa välissä olisi tarkoitus tulla takaisin Suomeen. Nyt pitää ottaa kaikki irti täällä olemisesta, sillä tiedän, että hetken aikaa Suomessa oltuani alan ikävöimään tänne. Toisaalta Suomessa oloa myöskin odotan, kaikkea ihanaa suunnitteilla. Mutta nyt hetkessä elämässä, sillä liian monesti se unohtuu. Ihmiset miettii liikaa tulevaa ja unohtaa elää hetkessä, jolloin hienot hetket jää tavallaan jollain tavalla elämättä.
Joten tämän torstain mietelause olkoon: ” muista nauttia juuri tästä hetkestä!”
Hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti