Sanaton

Ihan hirveää, kamalaa, kauheeta ja käsittämätöntä! Siis nämä tämän viikonlopun tapahtumat!!

Olin lähdössä lauantaina 21.9 noin klo 11, Westgaten ostoskeskukseen shoppailemaan ja näkemään kavereita. Tunsin oloni kuitenkin jotenkin laiskaksi, enkä jaksanutkaan lähteä. Tämä oli varmaan jokin enkelin kosketus, etten mennyt. Noin klo 12 nimittäin terrosristiryhmä Al-Shabab hyökkäsi sisään ostoskeskukseen käsikraanaattien ja konekiväärien voimalla. Tällä hetkellä 59 kuollutta ja tietämätön määrä panttivankeja. Tilanne siis edelleen päällä! Westgate on ostoskeskus, jonne ihmiset menevät tavallisesti viettämään lauantaipäivää. Tällöin siellä on myös paljon lapsia. Tämän perheenkin lapset ovat lauantaisin Westgatessa leffassa, näkemässä kavereita…onneksi ei ollut tänä lauantaina!

Meille tuli pari haavoittunutta miestä lauantaipäivänä, kun sairaalat eivät ottaneet sisälle sellaisia henkilöitä, jotka pystyivät kuitenkin kävelemään. Sain siis hyödyntää taas hoitajan taitoja, ja tehdä haavahoitoa! Toinen miehistä oli tämän perheen isän asiakas jenkeistä ja toinen paikallinen autokuski. He olivat juuri ennen iskua olleet Westgatessa ostoksilla, ja mennessään takaisin autolle, heidän autoaan oli alettu tulittaa. Auto oli täynnä luodinreikiä ja ikkunat säpäleinä. Miehet olivat säilyneet hengissä mentyään makuulle lattialle. He saivat kuitenkin viiltohaavoja lasinsirpaleista.

Ihan käsittämätöntä tämä on, ei löydy oikein sanoja miten tätä kuvailisi. Niin monesti olen istunut WestGaten terassilla lauantaisin päiväkaffilla…Ja oli niin lähellä etten ollut siellä nytkin. Mielessä vaan juoksee se asia, miten olisin selvinnyt, olisinko selvinnyt? Kiitos Jumalalle, että en mennyt sinne eikä kukaan ystävistäni/läheisistäni ollut siellä. Tilanne siis jatkuu yhä, ei voi kuin rukoilla että tilanne saataisiin jollain tavalla hallintaan ja tämä kauhea painajainen saataisiin päätökseen!